Aamu valkenee ja ennusteet lupaavat viimeinkin hyvää retkisäätä, silloin kun on vapaata.
Suuntasin ensimmäisenä Kaskisiin katsomaan lokkeja. Isolokkeja tuntuu olevan liikkeellä, mutta suupohjasta ei tunnu löytyvän. Heti kalasatamaan päästyäni napsahti elis. En ole ennemmin jäänmurtajaa täällä nähnyt.
Paremmat lokit pysyivät piilossa harmaalokkeja kyllä oli paikalla runsas satakunta lisäksi muutama merilokki. Juu ja tämä jäi ainoaksi lintukuvaksi siksi tässä.
Pikainen pysähdys tyhjällä MB:n altaiden sulalla. Josta suuntasin piolahteen josta sumun seasta pölähti joukko sisiksiä. Suomenselkäläiset olivat tulleet katselemaan rannikon ihmeitä viiksitimaleita. Paikalla juotiin jo onnistuneita pinnakaffeja. Itseäni ei kiinnostanut lähteä tarpomaan hankeen. Vaan suuntasin pohjoislahdelle jossa tornilta irtosi pajusirkut ja muutama viiksitimalikin.
Lunta on tullut sen verran että kukaan ei enää sano ettei tällä lunta ole. Paikoin lunta on sen verran että alkaa miettimään onko edelleen kristiinankaupungissa. Ei täällä näin paljoa lunta pitäsi olla. Tarkempi paikka välikylä.
Edellisellä kerralla kuulutin auringonkukka pelloista. tässä on yksi parhaimmista. Lähi metsiköstä kuului punatulkkujen ääntä, mutta itse pelto oli tyhjä linnuista.
Savilahdessa oli yksi kara mutta en saanut siitä kuvaa joten päätin vielä yrittää jos myrkyn viitakoskella olisi kara paikalla. Ja niin että saisi vielä kuvatuksi.
Karaa ei löytynyt mutta sulaa on sen verran pitkälti että kara täällä jossain on. Korkeat kinokset varmaan haittaavat karaa. Mutta talvi jatkuu edessä pitäisi vielä olla helmikuun pakkaset ja maalliskuun myrskyt, joten saa nähdä mitä talvi tuo tullessaan.
sunnuntai 7. helmikuuta 2010
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Uusivuosi, uudet kujeet /pinnat.
Pienen tauon jälkeen taasen päivitystä tännekin. Itsenäisyyspäivänä ja 1.1 kamera oli turvallisesti kotona joten blogipäivitykset olisivat olleet kuivaa luettavaa. Nyt kuitenkin on kamera sattui mukaan ja tuli joitain kuviakin otettua.
Muutamassa osittain auringonkukkaa kasvavassa pellossa oli isoja keltasirkku parvia. Suurimmassa vähintään 500 sirkkua. Lisäksi lähiympäristössä oli muita pienempiä parvia joten määrä oli huomattavasti suurempi.
Sirkkujen seasta löytyi pikkuvarpusia(myös kuvassa)ja viherpeippoja. Joulunalla 23. päivä parvesta kuului myös vuorihempon ääntä. Yrityksistä huolimatta hemppoa ei löytynyt. Joten ei siitä enempää.
Pakkasten paukuttua ja lumipeitteen kasvettua keltasirkkujen määrä oli pudonnut. Nyt (3.1) enää jonkin verran yli 100 yksilöä. Paikalle kuitenkin oli tullut punatulkkuja. Jotka ovat olleet lähes kadoksissa tai ainakin määrät ovat pudonneet.

Myös valoilmiö ilmestyi pakkaspäivään. Sivuauringot näkyivät komeasti ja kaukoputkesta sai kätevän suojan peittämään auringon. Myös hienoista pilaria oli havaittavissa auringon päällä.
Hiljainen talvi on kuitenkin edessä. Ei marjoja, myyriä vähän, maalla lumipeite ja merellä jääpeite, vähentävät lintulajistoa huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. Voisi jopa sanoa että tästä on ihka oikea talvi tulossa.
Muutamassa osittain auringonkukkaa kasvavassa pellossa oli isoja keltasirkku parvia. Suurimmassa vähintään 500 sirkkua. Lisäksi lähiympäristössä oli muita pienempiä parvia joten määrä oli huomattavasti suurempi.
Pakkasten paukuttua ja lumipeitteen kasvettua keltasirkkujen määrä oli pudonnut. Nyt (3.1) enää jonkin verran yli 100 yksilöä. Paikalle kuitenkin oli tullut punatulkkuja. Jotka ovat olleet lähes kadoksissa tai ainakin määrät ovat pudonneet.Myös valoilmiö ilmestyi pakkaspäivään. Sivuauringot näkyivät komeasti ja kaukoputkesta sai kätevän suojan peittämään auringon. Myös hienoista pilaria oli havaittavissa auringon päällä.
Hiljainen talvi on kuitenkin edessä. Ei marjoja, myyriä vähän, maalla lumipeite ja merellä jääpeite, vähentävät lintulajistoa huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. Voisi jopa sanoa että tästä on ihka oikea talvi tulossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
