torstai 20. maaliskuuta 2014

Hulinaa hanhipelloilla

Varhain käynnistynyt kevät on tuonut hulinaa etenkin Kristiinankaupungin perinteisille hanhipelloille. Metsähanhia on kiirehtinyt pelloille muutama tuhat, joiden joukkoon mahtuu myös muutama vähälukuisempi laji. Heikki Mahlamäen kuvia ja tunnelmia hanhipelloilta löytyy kuvablogista.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Kevät tuo linnunpöntöt

Linnunpönttöjen rakentaminen on antoisaa puuhaa. Rakentamisessa voi toteuttaa luovuuttaan ja viritellä erilaisia pönttöjä. Tai sitten voi rakentaa uralla vähän isomman määrän. 

Kevätpuuhiin kuuluvat myös pönttöjen vieminen maastoon. Aiemmin ripustettujen pönttöjen puhdistaminen ja kunnostaminen kiinnityksiä myöten antaa ajankulua kevään odotukseen.

Tänä vuonna lumet ovat kadonneet jokseenkin kokonaan jo maaliskuun alussa. Myös muuttolintujen virta on saatu hyvään alkuun. Aamuisin monet linnut virittelevät kevätsäveliään ja pönttölinnut mallailevat asumuksiaan. 

Ensimmäiset pöllöt aloittelevat pesintäänsä, mutta suurin osa pönttölinnuista on vasta suunnittelemassa paluutaan pesintämaisemiin. Pönttöjä voi rakentaa ympäri vuoden mutta maaliskuun on erityisen hyvää aikaa pönttöjen tekemiseen. Parhaassa tapauksessa ensimmäinen asukas voi löytyä muutamassa päivässä.

Linnunpönttöjen rakennusohjeita löytyy runsaasti netistä, esimerkiksi Suupohjan lintujen kotisivuilta. Birdlife on julkaissut mukavan pönttöoppaan myös netissä. Lisäksi pönttöohjeita on monissa kirjoissa, tuoreimpana aiheeseen on pureutunut Juha Laaksonen.

Yksikin pönttö auttaa lintuja. Erityisen antoisaa linnunpönttöjen rakentaminen on lasten kanssa. Mikäli pöntöt polttelevat oikein kovasti, voi niitä rakentaa saman tien useammankin.

Pönttöjä voi ripustaa melkein kaikenlaisiin maastoihin. Etenkin pikkupönttöihin löytyy asukkaita lähes kaikkialla, joten pöntöillä voi elävöittää maisemaa. 

Eniten pöntöistä on iloa, jos niiden elämää pääsee seuraamaan omassa pihassa. Metsissä pönttöjä voi laittaa esimerkiksi lenkkipolun varteen tai paljon käytettävään retkimaastoon.
















sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Karaton hiihtoloma

Hiihtoloma on ollut perinteisesti hyvää aika talvisille kararetkille. Tänä talvena koskikaroja on kuitenkin ollut vähän perinteisillä talvehtimispaikoilla. Pakkasjaksot ja lauhat kelit tulvineen ovat ajoittuneet siten, että koskikarat eivät ole viihtyneet erityisen hyvin Suupohjan maisemissa.

Virtavesien äärellä on ollut helmikuussa runsaasti sulapaikkoja, mutta koskikaroja niillä on pulikoinut melko niukasti. Hiihtolomaviikon perinteinen karakierros tuotti harvinaisen huonon tuloksen, kun kirjaukset jäivät nollaan. 

Jokunen havainto Suupohjassa talvehtivista koskikaroista on kuitenkin tehty myös helmikuussa. Laji on tavattu ainakin Kauhajoella ja Närpiössä, mutta havaintojen ja lintujen määrä jää huomattavan vähäiseksi.

Kauhajoella helpoimmin tavoitettava karapaikka on ollut keskustassa uimahallin vieressä sijaitseva koski. Helmikuun alussa paikalla koettiin dramatiikkaa, kun joen ylittävältä sillalta löytyi kuollut koskikara. Paikallislehdenkin sivuille päässyt kara oli mahdollisesti törmännyt sillan ylittävään autoon.

Uimahallin koski ei kuitenkaan tyhjentynyt kokonaan, sillä lauhan helmikuun aikana paikalla on nähty muutaman kerran uusi koskikara. Helmikuussa koskikara on kuitenkin ruokaillut koskella huomattavan harvoin, joten uimahallin koskella on tehty monta karatonta käyntiä.

Koskikarojen sijaan helmikuun lopun hiihtolomalla päähuomion veivät aikaiset muuttajat, kuten varhaiskevään töyhtöhyypät.