Kokkailua

Syksyllä tuli tilattua laatikoittain rasvaa jotta saisi ruokittua mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Ongelmana on ollut se että nyt rasva ei ole tahtonut kelvata. Parhaiten jako onnistuu kun sekoittaa sulatettuun rasvaan oman pähkinä/siemensekoituksen ja kaataa sopan purkkeihin. Valitettavasti tällä kertaa huomasin että narut ovat kaikki joten en saanut täysin ripustettavia rasvapötköjä.

Mutta kun asettaa verkon puun ympärille ja pudottaa rasvat sinne sisälle, ei naruja tarvita. Nyt vain linnut puuttuvat. Metsissä on todella hiljaista. Siis Todella Hiljaista. Tällä retkellä vastaan tuli närhi. Ja uupunut luontokuvaaja joka yritti löytää edes tikka, mutta ei. Puukiipijän oli sentään nähnyt.

Järvi tien varteen on tullu isot koivu pinot. Puukauppa on ilmeisesti lähtenyt käyntiin.

Toisella puolella risteystä oli lisää pinoja ja retkihiihtäjien autoja. Sentään retkeily kiinnostaa. Lintupuolella odotellaan kevään käynnistymistä. Toivottavasti lintuja alkaa jostain löytymään.

Ihka oikea talvi

Aamu valkenee ja ennusteet lupaavat viimeinkin hyvää retkisäätä, silloin kun on vapaata.

Suuntasin ensimmäisenä Kaskisiin katsomaan lokkeja. Isolokkeja tuntuu olevan liikkeellä, mutta suupohjasta ei tunnu löytyvän. Heti kalasatamaan päästyäni napsahti elis. En ole ennemmin jäänmurtajaa täällä nähnyt.

Paremmat lokit pysyivät piilossa harmaalokkeja kyllä oli paikalla runsas satakunta lisäksi muutama merilokki. Juu ja tämä jäi ainoaksi lintukuvaksi siksi tässä.

Pikainen pysähdys tyhjällä MB:n altaiden sulalla. Josta suuntasin piolahteen josta sumun seasta pölähti joukko sisiksiä. Suomenselkäläiset olivat tulleet katselemaan rannikon ihmeitä viiksitimaleita. Paikalla juotiin jo onnistuneita pinnakaffeja. Itseäni ei kiinnostanut lähteä tarpomaan hankeen. Vaan suuntasin pohjoislahdelle jossa tornilta irtosi pajusirkut ja muutama viiksitimalikin.

 

Lunta on tullut sen verran että kukaan ei enää sano ettei tällä lunta ole. Paikoin lunta on sen verran että alkaa miettimään onko edelleen kristiinankaupungissa. Ei täällä näin paljoa lunta pitäsi olla. Tarkempi paikka välikylä.

Edellisellä kerralla kuulutin auringonkukka pelloista. tässä on yksi parhaimmista. Lähi metsiköstä kuului punatulkkujen ääntä, mutta itse pelto oli tyhjä linnuista.

 Savilahdessa oli yksi kara mutta en saanut siitä kuvaa joten päätin vielä yrittää jos myrkyn viitakoskella olisi kara paikalla. Ja niin että saisi vielä kuvatuksi.

Karaa ei löytynyt mutta sulaa on sen verran pitkälti että kara täällä jossain on. Korkeat kinokset varmaan haittaavat karaa. Mutta talvi jatkuu edessä pitäisi vielä olla helmikuun pakkaset ja maalliskuun myrskyt, joten saa nähdä mitä talvi tuo tullessaan.