Talvi oli hiljainen. Tammikuun kohokohta oli Ismon löytämä lapintiainen.
Kevät tuli edellis vuosia myöhemmin ja hanhien saapuessa oli pellot vielä pääosin lumen alla, joten isoja hanhisummia ei tänä vuonna tullut. Kuvassa kevään toinen hanhiparvi ( edellinen 2 merihanhea ). Parvessa enemmistö lyhytnokkia.
Rannikolla itätuuleton kevät teki sen, että jäät eivät lähteneet koskaan vaan mätänivät rantaan. Tässä aktiivista alkukevään staijausta siipyyn niemellä
Jäiden mädännyttyä muutto pääsi käynnistymään. Todella hyviä muuttopäiviä ei sattunut. Pitkään jatkuneessa etelävirtauksessa linnut muuttivat pikkuhiljaa. Pattihaahkoja ei nähty yhtään, mutta jääkuikkia kuitenkin useita. Alakuvassa ilta-arktikan aikana huomattu merisirri.
Mustaisnevan linnusto on selvityksen alla. Aamun suokierroksen jälkeen oli mukava napostella viimeiset eväät kodassa.
Kevään muita pikkukivoja olivat Skrattnäsin upuepo ( harjalintu). Harryn löytämä lintu viipyi paikalla pari päivää. Itse kävin bongaamassa lajin seinäjoen reissulla. Närpiön Skrattnäshän on Teuvan ja Seinäjoen välillä :) Harjalintuja oli keväällä myös toinen Kristiinankaupungissa ja yksi Teuvalla.
Ilkan löytämät jalohaikarat ovat aina komea ilmestys. Tällä kertaa saimme nauttia tuplaten.
