lauantai 20. helmikuuta 2010

Missäs meri

Viime vuonna tehty hiitolenkki märigrundiin ja grytskäretiin, tuotti niin paljon hyvää että se on nyt hyvä toistaa.


Sää ennustukset näyttivät n -20 ja  tuuli +10 m/s. Eli liian kylmää. Tuuli tosin oli parhaimmasta suunnasta eli idästä. Joten sää oli ihan siinä ja siinä kannattaa uskaltaako retkelle lähteä.


Aamulla oli vielä vähän outo olo. Mutta olo parantui nopeasti joten terveydenkin puolesta voisi matkaan lähteä. Sen verran hilkulla kun sekä sää että terveys oli että lupasin itselleni että kääntyä voi jos jokin puoli vähääkään näyttää huonommalta. Rantaan päästyäni huomasin kotkan saaren yläpuolella. Tuumasin sen olevan merikotkan joka jostain syystä näytti oudolta. Tarkempi katsanto kiikareilla ja laji olikin maakotka. Mitä se täällä. No lintujen osalta retki ei paremmin voisi onnistua.


Matkalla tuli hieno lumimuodostelma. Joutui hetki aikaa miettimään miten jäljet ovat syntyneet.


Suomen jäätilanne on kuulemma kohta ankara. Selkämerikin on kohta jään peitossa. Näin paljoa jäätä en täällä käydessäni ole koskaan ollut. Kuitenkin nyt itätuulella pitäisi avointa mertakin näkyä.


Märigrundissa alkoi olemaan jo kunnollisia jäävalleja


Korkeutta oli jo reilusti. Sauva on 150 cm ja alla ainakin 50 cm jäätä.


Kasan päältä näkyi jo hienosti savuava meri. Joskus savun seasta näkyi kauempana merellä olevia jäälauttoja.


Täältä on vaikea ottaa huonoja kuvia. Tässä yritän pilata kuvaa varjollani, mutta varjo tuo suhteutta jäävalleihin.


Meri antaa paljon, mutta voi ottaa takasin korkojen kera.


Tässä suurin syy minkä vuoksi tänne tulen. Mökitöntä rantaviivaa kilometreittäin.


Jäät aiheuttavat mienkiintoisia muodostelmia kiville.


Långgrundista toivoin löytäväni hylkeenraadon jota jäälokki olisi syömässä. Ajatus bongareiden matkasta tänne, n. 5 km. lähimmältä tieltä, on vähintäänkin mielenkiintoinen. Mutta ei saaren ainoat vastaan tulleet linnut olivat 5 hömppää. Ei siis lokin lokkia tullut vastaan.


Nyt leveät umpihanki sukset pääsevät loistamaan. Varsinkin puuterilumisessa metsässä. Fladanin järvellä lumen alla ei nyt ollut vettä, mutta kauriiden jäljistä näkyi että vettä on täälläkin ollut jäänpäällä.


Kalliota on pitänyt räjäyttää jotta fladanin veden pintaa on saatu laskettua noin 80 cm. Tuntuu jokseenkin turhalta. Purossa vain vähän sulaa joten ei parempia lajeja täältäkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti