Suupohjan pöllöretki 2009

Perjantai-iltana 6.3.2009 järjestettiin Suupohjassa yleinen pöllöretki Suupohjan Ympäristöseuran ja Suupohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen toimesta. Retki alkoi klo 18 Kauhajoen Hyypästä, Hyypän majalta.

Aluksi kävimme yrittämässä varpuspöllöä paikalta, jolla edellisvuosina on laji havaittu. Metsää oli taas hävinnyt eikä jäljellä olevasta kuusikosta varpuspöllöä saatu ääneen edes sen ääntä matkimalla.

Ennen pimeyden laskeutumista lähdimme etsimään Möykkykylässä edellisenä päivänä nähtyä hiiripöllöä. Valitettavasti pöllö ei enää päivystänyt samalla paikalla, eikä sitä löydetty ennen pimeän tuloa. Jatkoimme pohjoiseen toiselle varpuspöllöpaikalle. Pikkupöllöä ei sieltäkään kuultu, mutta retken ensimmäinen pöllö havaittiin. Viirupöllö huuteli jonkun matkan päässä ja ääni kuului melko hyvin pysähdyspaikallemme. Hieno havainto!



Viirupöllöä hetken kuunneltuamme suuntasimme länteen Korpikylän itäpuolelle. Pysähdyspaikalle kuului pienen odottamisen jälkeen helmipöllö, sekä luultavimmin sama viirupöllö kuin edelliselle paikalle. Samalla pidettiin pieni kuvaesitys "Suomen pöllöt" kirjan avulla. Taivalmäen Jukka-Pekka sattui omalla retkellään samalle paikalle ja kävi tervehtimässä retkeläisiä.

Jokunen pysähdys tehtiin ilman kuulohavaintoja (muista kuin koirista ja autoista), mutta lopulta kuultiin useampi helmipöllö ja yksi huuhkaja. Peltoalueilla ei kovin paljon pysähdelty, joten varpuspöllön lisäksi myös sarvipöllö jäi kuulematta. Tuulta oli avoimilla paikoilla jonkin verran, mikä hiukan haittasi kuuntelua. Retki päättyi joskus iltakymmenen jälkeen Hyyppään.

Retkelle osallistui yhteensä 11 henkilöä, mukaanlukien retken johtaja Teemu Tuovinen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä, sekä Suupohjan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä TTu ja II. Pöllöretken saldo, huuhkaja, viirupöllö sekä useampi helmipöllö, oli hyvä verrattuna moniin aiempien vuosien retkiin. Erittäin hyvän pöllökevään vuoksi sitä oli lupa odottaakin.


Kirjoittaja jatkoi pöllöretkeä loppuyön Isojoella, jossa kuuluikin useampia viirupöllöjä, helmipöllöjä sekä yksi sarvipöllö. Myös seuraavana yönä pöllöjä kuului kiitettävästi.

Pöllöretki järjestetään taas ensi keväänä, vaikka todennäköisyys kuulla silloin pöllöjä onkin pieni, koska myyräkantojen uskotaan romahtavan tänä keväänä, mikä vienee useimmilta pöllöiltä mahdollisuuden onnistuneeseen pesintään tältä keväältä, sekä pakottaa ne jättämään reviirinsä ja vaeltamaan paremmille myyrämaille. Suupohjaan jäävät pöllötkään eivät luultavasti ole kovin äänekkäitä ensi keväänä, koska huono ruokatilanne ei mahdollista pesintää.


TTu

Kararetki Kauhajoella (28.2)

Sll:n pohjanmaan piirin kanssa järjestetty koskikararetki näytti sään puolesta lupaavalta. Pitkään jatkuneet pakkaset ovat jäädyttäneet useat kosket lähes umpeen, mutta kuitenkin sulia koskia löytyy että varmasti jostain kara löytyy.

Kokoontumispaikalla jännitettiin tilannetta kuinka monta osallistujaa tulee. Retkeä oli mainostettu useassa paikassa, joten tietoa retkestä pitäisi olla. Vaikka ilma on oivallinen koskikaroille se ei välttämättä ole sitä yleisölle, liekö sitten tämä ollut syynä koska paikalle ilmaantui yllättävän vähän retkeläisiä. Reitti suunnitelmaksi muotoutui nopeasti Harjakylä, Pietarinkoski, asuuli ja ikkeläjärvi.

Harjakylässä koski oli sopivasti avoinna. Sulan reunalla oli useita karalle sopivia jälkiä, mutta karoja paikalla ei nyt näkynyt yhtäkään. Ympärillä pyöri paljon tinttejä ja viherpeippoja läheisiltä ruokinnoilta.

Pietarinkoskella (yllä) joka itselle oli uusi paikka, oli myös sulaa paljon jäljellä. Vanhan sahan ympärillä oleva koski oli mitä oivallinen uimapaikka karalle, mutta tämäkin koski oli karaton. Pohjustuksessa paikalla oli yksi vesipappi, mutta nyt jouduimme pettyneenä jatkamaan matkaa.
Ja suuntaamaan Ikkeläjärvelle jossa aamulla oli ainakin yksi kara. Päästyämme paikalle ei tarvinnut karaa kauaa etsiä. Ensimmäinen kara löytyi heti tieojasta ja pian lähti toinen lentoon.
Pääuomasta löytyi jo vielä kaksi karaa lisää. Ikkeläjärven lasku-uoma on todella pitkälti auki, joten karoja saattaa olla enemmälti. Karojen lisäksi paikalta löytyi myös sinisorsa pari. Yksi koskikara oli erittäin hienosti ihan kohtuullisella skouppaus etäisyydellä, mutta eipä sitä silloin älynnyt. Joten tästä karajutusta ei löydy retkikohteen kuvaa. Onneksi yhdistyksen sivuilla on karoista erittäin hienoja kuvia.