Blogin tekstit on viimeaikoina suuntautuneet lähinnä yhdistyksemme rajojen ulkopuolelle, kuten tämäkin. Lisää kirjoittajia siis kaivattaisiin.
Keskiviikkona 18.8. läksimme Mäkelän Petterin kans Säppiin korento/linturetkelle. Sää oli suotuisa ainakin korentojen osalta. Säpin lintuasemarakennus näkyy kuvassa majakan vasemmalla puolella. Kuvassa näkyy myös saaren kesäasukkaista yksi eli ylämaansonni, jotka pitävät saaren ruovikot kurissa, kurissa tosin pysyy myös pihan katajat mikä ei ole niin mukava juttu.
Highlandereita möyrii siellä sun täällä, mutta kovasti ovat silti lempeitä otuksia (ainakin toistaiseksi olleet).
Suomen varmin taigakirvisniitty Säpin Hanhisto. Myös suurin osa kahlaajista ruokailee kuvassa näkyvällä rannalla.
Kahlaajat seulottiin tarkasti läpi rarit mielessä...
...tällä kertaa näkyi kuitenkin vain perussirreja joista suosirri runsaimpana. Kuvan isosirrejä nähtiin vain muutama.
Kahlaajaparvia ajoi lentoon kuvan nisari, saalistusonni tosin oli huono.
Aseman pihassa pyöri noin 45 haarapääskyä ja muutama deliikkoni.
Perjantaina ennen poislähtöä tsekkasimme kuvassa näkyvän Prakalan pusikot. Hekejä ja pekejä mukavasti. Yhtäkkiä pihlajan latvaan nousi hetkeksi nuori kirjokerttu, jota ei kauan ehditty ihailla. Lintu löytyi tosin uudelleen tovin kuluttua jolloin näyttäytyi hieman paremmin. Elis napsahti reissun päätteeksi... Heinäkurppakin saaressa nähtiin, mutta sehän nyt on peruskauraa :)
Lisää: http://himopointsaaja.blogspot.com/2010/08/18-208-sapinpinnaa-lorottaa.html
keskiviikko 25. elokuuta 2010
torstai 12. elokuuta 2010
Mökkeilyä
30.7. saimme hyvän syyn lähteä Hankasalmelle saakka mökkeilemään. Asta-myrskyn tuttavien mökistä katkaisemat sähköt eivät olleet hetkeen palautumassa ja jääkaappi oli täynnä ruokaa, joten aggregaatti messiin ja menoksi... (oltais me oltu sinne muutenki lähdös :)
Viime kesänä mökkirannassa oli kuikkapari poikasen kera. Tänä kesänäkin poikasia oli ollut, mutta enää ei pariskunnalla viikon aikana ruokittavia näkynyt. 12 vanhan kuikan parvi kalasteli järvellä reviiriparin lisäksi. Tukkakoskelopoikue oli mukava yllätys järvimaisemassa, kuikat eivät niitä tosin reviirillään kauan katsellut vaan ajoivat menemään.
Höyhenpuvun sukiminen vaatii monenlaisia venytyksiä ennen lepoa...
...lepokin tosin suoritetaan silmät auki ympäristöä tarkkaillen.
Yhtenä iltana alkoivat "lentomuurahaiset" parveilla pihassa. Hetkessä sudenkorennot kerääntyivät paikalle nauttimaan maukasta mauriaisateriaa. Pääosassa korennoista olivat ruskoukonkorennot, mutta joukosta tarttui haaviin myös täpläkiiltokorento (yllä) ja kirjoukonkorento (alla).
Myös siniukonkorento sai osansa saaliista ja ilme oli sen mukainen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)