Viime vuotinen hyvä tulos sai kolmen koplan jälleen heräämään taistoaamuna ennen neljää ja suuntaamaan huonosti lepuutetut silmät kohti Hamnfjärdenin tornia. JJ, JKe ja kirjoittaja nousivat torniin nollakelissä ja nolla veressä hieman ennen viittä.
Kuvat: JKeAloitusaika arvottiin kolmesta eri kellosta ja silti kurki ehti lentää katveeseen ennen viittä. Kellon iskiessä aloitusaikaan alkoi hillitön revitys! Kirjuri ei pysynyt perässä, kun lajeja huudettiin kovaa tahtia. Paikalliset vessut ja kahlaajat tsekattiin nopeesti ennen kuin aurinko nousi metsäntakaa kunnolla esille. Perus anakset miinus harmaasorsa ja plus heinätavi ruksattiin. Merihanhien lisäksi vastarannalla heräili viisi rossicus fabaa. Ristisorsat sekä joutsenet pariutuneet p. Vesi oli melko alhaalla joten kahlaajia olisi voinut olla enemmänkin. Mustavikloja ja suokukkoja päivän aikana paikallisena sekä taivaalla kivasti, muita vähemmän.
Joukon nuorimpana ja tietenkin parhaan kuulon vielä omistavana jouduin hylkäämään haahkan, jonka kaksi muuta uskoivat kuulevansa jostain kaukaa, mutta itse kuulin vain sepelkyyhkyn. Kaippa se ihan mahdollistakin silti olisi. Teeri pulputti, tikat rummutti ja anoppi ilmoitti että pihas on harjalintu.
Alussa havainnointi oli niin skarppia ettei kameramiehelle ehtinyt naamaa näyttää. Korkeuksista äkättiin mm. uivelo, molemmat gaviat ja tukkakoskelot sekä yllättäen päivän ainut selkälokki tai ainakin ainut noteerattu. Mereltä saapui yllättäen sankka sumu ja näkyvyys katosi. Onneksi usva haihtui vajaassa puolessa tunnissa. Ennen viimeisiä kitutunteja oli lajeja kasassa reilu 70. Tornilla poikkesivat Eerolat viimevuotiseen tapaan ja he olivatkin ainoat vierailijat.
Lämpö nousi ja samalla odotimme petojen nousevat. Aamulla petolistaa olivat täydentäneet molemmat accipiterit, joten montaa lajia vielä odoteltiin. Tinnu, hali ja hiha listattiin ja siihen ne sitten jäikin! Valkoposkihanhiparvi lensi vastavalossa, mutta siltikään niistä ei saanut sepelhanhia. Pahin puute viherpeippo lensi yli ja haarapääsky muutti. Kuulin tiklin, muut ei, näin uuttukyyhkyn, toiset kahvikupin. Viimehetken rapistelut takavasemmalta paljastivat pikkutikan viimeiseksi lajiksi 12.45.
Lajit ynnättiin ja tulos 83 oli parempi kuin edellisenä vuotena. Sitä juhlittiin railakkaasti vetäisemällä munkit huiviin. Kotona tulos muuttui 81, syy ei kirjurin! Puutelistakin aika karu joista pahimmat:harmaasorsa, tylli, ruskosuohaukka, kalasääski, nuolihaukka ja meriharakka
Hamnfjärden tarjosi taas mukavan taiston, mutta hieman oli jo semmosta fiilistä, että ehkä paikanvaihto vois olla ok. Vastavalo tympii tässä paikassa sen verran paljon...ens keväänä sen sitten näkee.