lauantai 10. lokakuuta 2009

Staijii siipyyssä

Vuosia on kulunut, kun olin siipyyn tornilla staijaamassa syysmuuttoa. Navakka länsituuli piti edelleen lintujen muuttohalut kurissa onneksi yöpakkasia kuitenkin on .

Mantereen puolella putkirintama on kohti koillista. Josta sendari soi ihalitavaksi hienoja naakka-, varis- ja rastasparvia, jotka matkasivat etelään. Näitä vastaan vaelsivat pyrstötiaiset ja urpiaiset.


Meren puolella oli hiljaisempaa eniten haahkaa mustalintua ja ruokkia.


Tornilla tehtiin myös töitä. Energiayhtiöt ovat suunnittelevat pelastaa maaliman pystyttämällä propelleja tornin edustalle. Linkki. ja havainnekuva tornilta.


Tässä päivän runsaslukuisin laji räkättirastas.

Paikallinen merikotka on aloittanut mökin valkaisuprojektin joka näyttää olevan hyvässä vaiheessa.


Paikalla oli lisäkseni TLe, II, VF, KK, PSl, JKo
Päivän parhaimpina edellämainittujen parvien lisäki etelään menevä etelänkiisla ja paikallinen merisirri.

perjantai 11. syyskuuta 2009

Projekti isokirvinen

Harry kyseli pitäisikö se isokirvinen hakea piolahdelta. Jossain isokirvisiä on ilmoitettu 5 kpl. Joten kyllä se piolahden niityltäkin löytyy. Auto on huollossa joten otetaan kirvinen ekopinnaksi. Lisänä voisi tulla heinäkurppa ja muita parempia lajeja.



Varma isokirvis sponde kiinnostaa sen verran että komppaus porukkaa saatiin heti enemmän.
Linjan edetessä selviää että heinäkurppaa ei ole paikalla. Tikat ovat kaikki käpytikkoja. Suohaukka on sinisuohaukka. Kiurut kaikki normikiuruja. Ja kirviset metsä- tai niittykirvisiä.



Joten paikalla oleva isokirvinen on joko erttäin luottavainen tai oli siirtynyt väliaikaisesti piolahden pelloille.



Takaisin pyöräillessä liikenne vielä hiljaisempaa kuin mennessä. Ainoastaan tinnu oli hakkuuaukealla päivystämässä. Mutta kyllä se isokirvinen löytyy piolahdelta. Kuka sen sitten sieltä löytää.

sunnuntai 30. elokuuta 2009

Kosteaa keliä (16.8.)

Kosteakeli on paras aika kahlaajien etsintään. "Kostea ilta" ei auta kahlaajien etsinnässä. Pöydässä muuten viirusikkalinnusta (TTu) , ylänkötyllistä(HL) ja aavikkotyllistä(DB) tosi sponden repineet. Lisäksi linnut ovat ainoat suomessa tänä vuonna tavatut yksilöt.




Seuraavana aamuna jouduttiin odottamaan iltapäivään asti että sadealue väistyi. KK:n kanssa saimme viimeiset sateet juuri trutklobbarnalle päästessä.



Vesi oli korkealla ja kahlaajat pakkautuneet pienelle haureelle. Jonne ei montaa lintua mahdu, mutta lajisto sitäkin suurempi. Paikalla puna- musta- valkoviklo ja suo- kuovi- lapinsirri sekä tylli liro, suokukko, kapustarinta, vesipääsky,punakuiri, västäräiski ja tavi. Joukossa on mukavasti sekä nuoria että vanhoja lintuja. Eli siitä sitten etsimään.









Jussi

maanantai 17. elokuuta 2009

Norjassa viikolla 32

Luontokartoittajakurssilaisten kesäretki suunnattiin Utsjoen Kevolle. Retken tarkoitus oli lähinnä tutustua tunturikasvien ihmeelliseen maailmaan. Minä sekä Satakunnan sankarit Risto Vilen ja Petteri Mäkelä suuntasimme kuitenkin kohti pohjoista linnut mielessä.
Kevollakin maisemat on jo ihan komiat (yllä), mutta ei mitään verrattuna Norjan vastaaviin (alla).





Varangin varrelta



Tenojoen suistossa oli mm. 300 meriharakkaa, tuhansia isokoskeloita sekä kaksi muuttohaukkaa.


Berlevågiin vievän tien varrella silmä lepää.
Berlevågissa staijasimme majakan suojassa merelle. Elislistaan lisättiin ainakin karimetso, suula, lunni sekä komeesti läheltä lentänyt isokihu.


Berlevågista lähdettyämme kävimme hoitamassa Nuorgamin Pulmankijärven maisemista yhden Suomen harvinaisimmasta korennosta eli tundrakiiltokorennon.


Varangin varrelta löytyi pari jääkuikkaa.



Yö nukuttiin jossain Varangilla. Aamulla lähdimme kohti Hamninbergia jossa maisemat olivat karuja ja poroisia. Tältä paikalta elislista täydentyi ainakin pohjankiislalla ja paljon odotetulla myrskylinnulla. Korppeja näkyi suht paljon. Nämä majailivat Hamninbergissa.

Pakolliset kajavakuvat piti käydä ottamassa Ekkeroyassa.


Tarkempaa sepustusta ja lisää kuvia reissusta löytyy http://himopointsaaja.blogspot.com/

maanantai 27. heinäkuuta 2009

Ylänkötylli jälkitunnelmia

Moi

Suomen ensimmäinen ylänkötylli viihtyi paikalla keskiviikko illasta aina sunnuntai aamuun asti. Joten aikaa oli runsaasti käydä hoitamassa uusi laji. Tarkemmin määritettynä tylli on aikuinen naaras lajiryhmä Atrifrons.

Kiitokset linnun löytäjälle Harrylle ja muulle retki porukalle Ilkalla ja Jukalle. Sekä lauttureille Karille ja Veikolle jotka jaksoivat kyyditä bongareita saareen ja pois.

Linkkejä ylänkötylli tunnelmiin ja kuviin.

Skaftung nature (Kari Korhonen)
Pinnalista (Petteri Mäkelä)
AJL I , II (Antti J Lind)
JTenovuo , kuvat(Jorma Tenovuo)
Harry J Lehto

Tarsiger , Ääni (kuuluu heikosti, kameran ja tuulen suhinan takaa)
Roller
Aalto Hanna ja Janne
Yhdistyksen kuva-galleria
Roger Olander

keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Ylänkötylli Domarilla

Jeps

Juuri ruokaa laittaessa tulee tieto aavikkotyllistä domarilla. Jonne päätän suunata iltapäiväretken. Olin ajatellut käydä lammasnevalla, mutta kyllä aavikkotylli menee edelle.
Pika syönti ja matkaan. Kiilin satamaan päästyäni kuulen että tuntomerkeissä on jotain ylänkötylliin viittaavaa.

Tyllillä on mustatjalat, nokka on siro ja töpäkkä. Selkäpuoli on tasaisen harmaa. Ainostaan siiven taipessa on mustaa ja punertavaa väriä. Laji pari on todella vaikea joten katostaan mitä tästä irtoaa. Kiinnostusta ainakin riittää.


Jussi

maanantai 13. heinäkuuta 2009

Turvenevojen kosteteikkoaltaat

Jeps

Kasvillisuusaltaita on rakenteilla kaiken kaikkiaan kolme lammasnevalle. Kuivatusvedet tullaan nostamaan pumpuilla altaaseen. Pumput tulevat nyt elokuun alussa päälle joten vedenpinta alkaa nousemaan. Joten nyt nähdään miten korkealle vesi nousee.

Muistakaa kun liikutte alueella, että se on työmaa-aluetta joten jättäkää tilaa leveille traktoreille ja muille kuljetuksille.

Läntinen allas : Altaalla on vähän kasvillisuutta ja avointa vettä keväästä asti. Joten allas on tällähetkellä parhain. Hyvä kuntoinen tie kiertää altaan idästä ja etelästä. Ilta päivällä voi mennä altaan etelä päähän paremman valon perässä.
Altaan sijanti:( Läntinenallas)





Pohjoinenallas: Allas on kasvillisuuden peitossa täysin. Tälle altaalle pääsee ajamaan autolla, jos ei ole kovin tarkka autostaan. Myös norinkylän kautta ruostetnevan peltotieltä ei ole pitkä kävelymatka.
Altaan sijainti( Pohjoinenallas)





Itäinenallas: myöskin kasvillisuuden peitossa.
Altaalle johtava tie on erittäin huonossa kunnossa. Lautan peltotieltä ei kuitenkaan ole pitkä kävely matka altaalle.
Altaan sijainti. (Itäinenallas )



sunnuntai 5. heinäkuuta 2009

Uusi lintupaikka teuvalle


Suurille turvetuotantoalueille on tulossa kasvillisuuskosteikkoja puhdistamaan kuivatusvesiä. Teuvalle lammasnevalle on rakenteilla tällainen allas.



Altaalle on jo kesän aikana pysähtyneet ainakin pikkutylli, Liro, valkoviklo, rantasipi, suokukko, kapustarinta ja tänään uusimpana tulokkaana suosirri. Ja nyt kahlaajien paluumuutto on vasta alkamassa joten paikassa kannattaa käydä. (Kartta)

Tulevaisuudessa lammasnevalle on tulossa lisää tällaisia altaita joten kierrettävää ja nähtävää riittää. Tässäkin on altaalla viihtynyt mikälieläinen. (Edit: Siniukonkorento)


Jussi

Tornien taisto siipyy

Tervehdys
Maasto kiireet pitävät kiireisenä ettei blogia ole ehtinyt päivittää. Joten tässä vähän päivitystä

Vetinen tornien taisto 9.5
Vesisade alkoi kun taisto alkoi ja loppui klo 12 jonka jälkeen nousi sumu. Alla TLe:n kuva
Tulos vaivaiset 89 lajia. Parhaimpana nokkavarpunen joka ohitti aivan tornin vierestä kohti pohjoista. Tämä taisto tullaan muistamaan pitkään.

perjantai 1. toukokuuta 2009

Ekovappua piolahdella 1.5

Retkisuunnitelmia vapuksi oli 2, joko stånggrundiin staijiin tai ekoretkelle. Vappuna tiellä on huomattavasti vähemmän liikennettä ja ennusteet sään puolesta lupailivat kohtuullista pyöräkeliä, joten aamulla hyppäsin pyöränselkään. Ja suuntana rannikko, ei kuitenkaan stånggrundiin asti. Piakkoin irtosi toukokuun ensimmäinen pinna kun käenpiika huudatti sarjaansa. Ja ABC: kulmilta löytyi mustavaris, joka saattaisi olla sama joka oli samallapaikalla jo talvella. Perälässä kohtasi sankka sumu. Onneksi sumu oli vain perälässä joten ei sumusta ollut haittaa ollenkaan.

8-tien ylitettyä tuumasin mikä mahtaa olla ensimmäinen ekopinna joka jää sisämaa sarjan ulkopuolelle. Arvailut olivat vielä puutelistalla olevat kivitasku tai selkälokki, viimeistään lahdelta tulee isokoskelo. Arvailut eivät osuneet kun sembramäntyjen juurella pomppi pähkinähakki. Piakkoin taivaalla huuteli meriharakka ja sen jälkeen löytyi kivitasku, joten aika lähelle kuitenkin.


Piolahdella lietettä oli laajalti, kun vesi tapaa olla keväisin jossain muualla. Vastavaloon tihrustaessa irtosi lajeja reilunlaisesti, kun vesiäisiä teuvalta saa vain hyvällä tuurilla. Kuitenkin peruslajistoon lisänä irtosi vain punasotka.

Taveja löytyi kaiken kaikkiaan yli 60. Paikalla viihtynyt ameriikanserkku oli ilmeisesti jo eilen jatkanut Euroopankiertuetta.

Kun on näin lähelle merta päässyt, pitäähän ainakin haahka jostain saada. Kaskisiin asti en vielä lähde polkemaan joten suuntasin torrbonönin niemelle. Matkalla sinne rätisi peukaloinen juurakkokasalla, jota oli jo jonkin verran siirretty, joten peukun pesintä varmaan epäonnistuu.

Rämmittyäni surkean metsänläpi siintyi aavameri eessäpäin. Paikasta irtosi ilman kiikareitakin haahka ekolistalle optiikan avustaman melanitat, mertenmetso ja kuikka.

Laulujoutsenen ja kyhmyjoutsenen kohtaamisesta on ollut paljoin puhetta, kumpi väistää. Täällä kohtaaminen on jo todella lähellä, noin 5 metriä.

Kyhmyjoutsen hautoo kuvan vasemmalla laidalla ja laulujoutsen oikealla(tyrnipuskan oikealla puolella). Laulujoutsenen naapurina on räyskä ja haahkojakin luodolla varmasti pesii, joten ei ihan normaalissa erämaan ympäristössä. Kauhajoellahan laulujoutsen pesii keskellä peltoja entisessä savilammessa aivan kylätienvieressä. Joten muuntautumis kykyä kansallislinnullamme ainakin on.

Retken lisäyksenä tuli. Vuodareita10, ekopinnoja 32 joista 3 sisämaan puolella. Kilometrejä 75, kokonaisaika n. 7 tuntia joista poljettu 4:25.

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Ekoilua



Huhtikuun viimeinen viikonloppu piti pyhittää ekopinnojen keruulle, koska oma lista näytti aika surkealta vaikkakin kotipihasta onkin muutama parempi sisämaan eko napsahtanu. (sääksi, tikli, merikotka...)


Perjantai-iltana päätin hoitaa parit pöllöt. Helmipöllö ja suopöllö tulivatkin helposti listalle. Isokoskelon näkeminen on Teuvalla aina hyvä juttu. Nyt ne hoitui listalle muuttavina tosi korkealta. Lapisirkkua ei irronnut vaikka yritystä oli.




Ekomenopeleistä jaloin, vaihteeton Helkama Oiva. Taittuu myös huonommatkin polut.


Lauantaiaamuna lähdettiin Sannan kanssa Suksenjärvelle. Lähin paikka mistä löytyy muitakin anaksia kuin sinisorsa ja tavi.



Tällä kertaa joukkoon muut anakset pääsi vain haapana.

Myös rupikonnat olivat heränneet sankoin joukoin. Muita päivän vuodareita olivat sitruuna ja neitoperhonen sekä suruvaippa.
Ilman makkaranpaistoa ei retki ole juuri mikään.


Isolepinkäinen ja pyrstötintti pääsivät listalle ennen poislähtöä. Illalla ajoimme pyörillä vielä Perälään. Komsissa ilmantilaa hallitsi joku lentohärveli (laskuvarjo ja kovaääninen potkuri). Kone ei kuitenkaan ollut aivan turha sillä se nosti joesta lentoon harmaahaikaran.


Sunnuntaina yritimme vielä lapinsirkkuja, mutta turhaan. Päivän kovin oli kuitenkin merimetsot, jotka lensivät SW Rääsyssä. Itse en aiemmin ole kyseistä lajia Teuvalla nähnyt. Viikonloppuna uusia ekopinnoja kovasta retkeilystä huolimatta tuli vain 17. Kyllä se tästä lähtee...

torstai 23. huhtikuuta 2009

Stånggrund 17.4.

Kovasti on jäänyt tältä keväältä rannikolla käynnit vähiin kaikenlaisten touhujen takia. Onneksi pääsin hieman paikkaamaan tilannetta Närpiön Stånggrundiin. Stånggrund on muutamana vuotena kasvattanut suosiotaan, mutta tänä keväänä on siellä ollut hiljaisempaa. Ilmeisesti en ole ainut jolla on ollut kaikenlaisia touhuja.

Korkeimmalla kalliolla ei kyennyt olemaan tuulen tuivertaessa suoraan naamaan. Suojaa löytyy onneksi alempaa niemen kärjestä.

Lintuja oli liikenteessä aika heikosti. Mustalintuja, haahkoja, ruokkeja ym. vuodarilajistoa. Eka kerta merellä siis tämän vuoden puolella. Härkälintuja liikkui kivasti ja Ruottista tuli pari pottia metsähanhia.

Kurkipari seurasi merilokkia joka söi koirashaahkan raatoa. Merikotka lehahti hetkeä myöhemmin apajille, mutta oli sen verran tarkka kaveri ettei kuvaan malttanut jäädä.



Jäätä oli enää vain suojaisimmassa lahden pohjukassa.