Ekoilua

Huhtikuun viimeinen viikonloppu piti pyhittää ekopinnojen keruulle, koska oma lista näytti aika surkealta vaikkakin kotipihasta onkin muutama parempi sisämaan eko napsahtanu. (sääksi, tikli, merikotka...)


Perjantai-iltana päätin hoitaa parit pöllöt. Helmipöllö ja suopöllö tulivatkin helposti listalle. Isokoskelon näkeminen on Teuvalla aina hyvä juttu. Nyt ne hoitui listalle muuttavina tosi korkealta. Lapisirkkua ei irronnut vaikka yritystä oli.

Ekomenopeleistä jaloin, vaihteeton Helkama Oiva. Taittuu myös huonommatkin polut.


Lauantaiaamuna lähdettiin Sannan kanssa Suksenjärvelle. Lähin paikka mistä löytyy muitakin anaksia kuin sinisorsa ja tavi.

Tällä kertaa joukkoon muut anakset pääsi vain haapana.

Myös rupikonnat olivat heränneet sankoin joukoin. Muita päivän vuodareita olivat sitruuna ja neitoperhonen sekä suruvaippa.

Ilman makkaranpaistoa ei retki ole juuri mikään.

Isolepinkäinen ja pyrstötintti pääsivät listalle ennen poislähtöä. Illalla ajoimme pyörillä vielä Perälään. Komsissa ilmantilaa hallitsi joku lentohärveli (laskuvarjo ja kovaääninen potkuri). Kone ei kuitenkaan ollut aivan turha sillä se nosti joesta lentoon harmaahaikaran.

Sunnuntaina yritimme vielä lapinsirkkuja, mutta turhaan. Päivän kovin oli kuitenkin merimetsot, jotka lensivät SW Rääsyssä. Itse en aiemmin ole kyseistä lajia Teuvalla nähnyt. Viikonloppuna uusia ekopinnoja kovasta retkeilystä huolimatta tuli vain 17. Kyllä se tästä lähtee...