Helmikuun puolivälin erikoisuuksia

Helmikuussa talvi on parhaimmillaan. Tosin tänä vuonna sydäntalvi vaikuttaa kovin keväiseltä. Tammikuussa päästiin nauttimaan kunnon pakkasista, mutta silloinkin jäätiin ilman lunta. 

Helmikuuta on hallinnut lauha sää, joten ero edeltäviin kelpo talviin on ollut melkoinen. Alkutalven kylmä jakso hätisti lintuja tehokkaasti muutolle, joten sisämaassa talven linnusto on varsin tavanomainen. Lauhan talven voima näkyy Suupohjassa vahvana erityisesti Siipyyn maisemissa. 

Siipyyn niemen ja lintutornin edustalla jäät ovat lähes kokonaan kateissa. Fladanlahdella on jäätä, mutta suojattomilla rannoilla jäätä joutuu melkein etsimään. 

Siipyyssä avovesi ei ole tuntematon käsite parempinakaan talvina, mutta tänä vuonna jäiden niukkuus on silmiin pistävää. Maisemat sopisivat huoletta parhaaseen kevätsesonkiin huhtikuun puoliväliin.

Helmikuun puoliväli on tarjonnut poikkeuksellisia keskitalven havaintoja. Erityisesti 15.2. Siipyyssä oli erityisen vilkasta, kun VF kirjasi havaintoja Siipyyn niemellä. Erikoisin ilmiö oli pikkulokkien vilkas liikehdintä etelään. Päivän mittaan nähtiin peräti 15 täysikasvuista lintua yhden tai kahden linnun parvissa. 

Tammikuun alkupuolella yksittäisiä pikkulokkeja tai joskus hieman isompiakin määriä on nähty lähinnä Suomenlahden suunnalla. Nyt helmikuussa havaittu pikkulokkien määrä on kuitenkin täysin poikkeuksellinen, mikä käy ilmi esimerkiksi Tiiran havainnoista. 

Toinen parempi havainto oli allihaahkanaaras, joka on liikkunut alueen vesillä myös kuluvalla viikolla. Suupohjassa ei havaittu vuonna 2013 yhtään allihaahkaa, vuosilta 2010-2012 on kaksi havaintoa syksyltä (1+6 yksilöä) ja kaksi havaintoa keväältä (1+1 yksilöä). Allihaahka on käynyt kovin vähälukuiseksi.

Päivän poikkeuksellista vilkkautta vesilintujen puolella edustivat lisäksi laulujoutsen, tukkasotka, uivelo, pari allia ja tukkakoskeloa, pikkuparvet mustalintuja, pilkkasiipiä, telkkiä sekä isokoskeloita. Vedessä viihtyvään lajistoon voi laskea myös puolenkymmentä kaakkuria sekä muutama naurulokki. Kala- ja harmaalokkeja avoimella merellä on liikkunut runsaasti läpi talven. 

Pihabongauksen satoa

Talitiainen.

Talvella lintuharrastuksen voi ottaa rennosti, joten pihapiirin linnut tarjoavat mukavan tarkkailukohteen. Lintuja ei tarvitse lähteä katsomaan kauemmas, kun järjestää linnuille monipuolisen tarjoilun.

Käpytikka.

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestetty valtakunnallinen Pihabongaus antaa hyvän yleiskuvan lintutalveen. Kun lintuja katsotaan kymmenillä tai sadoilla pihoilla, mukaan saadaan hyvä otos myös vähälukuisemmista talvehtijoista. Talven sääolot muokkaavat pihoihin kokoontuvaa lintujoukkoa ja jokaisessa vuodessa on omat erityispiirteensä.
  
Pihabongauksen lajimäärä (taulukossa eivät kaikki lajit) Suupohjassa jäi tällä kertaa normaalia pienemmäksi, koska alkutalven pakkasjakso harvensi talvilintujen valikoimaa (Suupohjan kisataulu). Lauhan joulukuun jälkeen tammikuussa oli vuorossa hyvin kylmä - ja edelleen vähäluminen - pakkasjakso.

Mustarastas on säännöllinen talvehtija.

Vähälukuisista talvehtijoista esimerkiksi mustarastaita oli Suupohjassa totuttua niukemmin. Satunnaisista vieraista peippoja tavattiin vain kolme eikä järripeippoja lainkaan. Tikli, punarinta ja moni muu talviharvinaisuus jäi Pihabongauksessa näkemättä.

Pikkuvarpunen on menestyjä.

Monena talvena runsaat urpiaiset ja vihervarpuset olivat tällä kertaa lähes yksittäisten lintujen varassa. Pöllöt puuttuivat lajilistalta kokonaan, sillä varpuspöllökin jäi näkemättä. Viherpeippoja löytyi sentään melko monelta pihalta. Varpusten määrä jäi alle puoleen pikkuvarpusten määrästä.

Talitiainen piti pintansa yleisimpänä lajina, sillä se nähtiin lähes jokaisella Pihabongauksen havaintopaikalla. Sinitiainen, keltasirkku ja harakka olivat seuraavaksi yleisimmät lajit. Syksyn voimakkaan vaelluksen jäljiltä käpytikka löytyi nyt talvella monelta pihalta.

Keltasirkku oli runsaslukuisin laji.

Runsaslukuisin laji oli keltasirkku, vaikka lähes lumettomassa maisemassa suuri osa keltasirkuista taisi viihtyä edelleen peltojen puolella. Toiseksi runsain lintu oli talitiainen ja kolmanneksi kipusi viime vuosien menestyjiin kuuluva pikkuvarpunen.

Sivun kuvat: kk, in