Nyt kun kuukauden pikkukuumeilu on ohi ja kunto nousemassa. Pääsee viimeinkin haastavammille retkille. Pari vuotta sitten tein ensivisiitin grytskäretille. Retki oli hieno vaikka lintuja ei silloin liiemmin näkynyt. Edellistalvi ei lauhuutensa takia sallinut hiihtoretkiä jäälle. Nyt pitkään pysytelleet pakkaset ja lumi, tarjosivat mahdollisuuden lähteä uudelleen suupohjan läntisimpään niemeen.
Sää oli mitä mainioin. Lähes tyyni ja auringon säteet suodattuivat pilven läpi niin että silmiä ei tarvinnut siristellä. Jo tässä vaiheessa havahduin hiljaisuuteen joka tuntui aluksi jopa ahdistavalta. Tarkasti kuullostellessa huomasin että mantereelta kuuluu kuitenkin autojen ääniä, myöhemmnin selvisi että siellä liitetään tieverkostoon uutta saarta.
Märigrundi eteläkärki oli avoin jäästä kaukana ulkomerellä ajelehti joitain jäälauttoja. Talvimyrskyt olivat kasanneet todella mahtavia jäävalleja rantaan korkeimmat olivat yli 2 metrisiä. Muutamat olivat jo romahtaneet omasta painosta.
Aivan veden rajassa jäävallit olivat onttoja joten piti olla tarkkana mihin menee. Syvyyttä oli heti yli puolimetriä ja hiihtomatkaa mantereelle 3 km, joten haasteita ei täältä kannata etsiä. Itse onnistuin katkaisemaan täällä sauvani joten katajikon läpi hiihto yhdellä sauvalla on tarpeeksi haastavaa. Hiihto matkalla långgrundiin kuului myös kevään ensimerkit. Harmaalokki kailotti jo lähes täydellä voimallaan. Kevät tulee.
Grytskäretin läntisin kolkka långgrund on ihanteellisin luontainen meristaiji paikka. Noin 10 m. korkeat rantakalliot takaavat mahtavan näkyvyyden merelle. Aavan meren sektori yltää lähes 180 asteeseen. Ulkomeri alkaa heti eikä edessä ole yhtään karikkoa tai luotoa, vain aavaa merta. Nyt täältä irtosi kiikareilla Isokoskelo parvi.
Kuvan oikeassa reunassa siintää yhdistyksen vanha lintuasema gåshällan. Tietenkin lisänsä paikan mystiikkaan lisää se ettei siellä ole staijattu, joten varmaa tietoa paikan erinomaisuudesta ei ole.
Grytskäretin lisäerikoisuus on vielä että saaressa on myös oikea järvi Norkfladan. Hevosenkengän muotoinen järvi on taatusti vesilintujen suosiossa.Nyt lintupuolella on hiljaista , mutta biotooppi on sellaista että kesällä metsikössä ja rantavesissä on taatusti elämää. Kun suurin osa saaresta kuuluu rantojen suojelualueeseen ei ole mökeistäkään suurta haittaa. Nykyisitä saaren käviöistä löytyi useita jälkiä hirvi, metsä-, ja valkohäntäkauris, orava, metsäjänis, minkki ja useita jyrsiöitä, sekä yksi mönkijä ja hiihtäjä. Hiihtäessä takaisin autolle mieleen juolahti erään kuvernöörin lause "I'll be back".
Sää oli mitä mainioin. Lähes tyyni ja auringon säteet suodattuivat pilven läpi niin että silmiä ei tarvinnut siristellä. Jo tässä vaiheessa havahduin hiljaisuuteen joka tuntui aluksi jopa ahdistavalta. Tarkasti kuullostellessa huomasin että mantereelta kuuluu kuitenkin autojen ääniä, myöhemmnin selvisi että siellä liitetään tieverkostoon uutta saarta.
Märigrundi eteläkärki oli avoin jäästä kaukana ulkomerellä ajelehti joitain jäälauttoja. Talvimyrskyt olivat kasanneet todella mahtavia jäävalleja rantaan korkeimmat olivat yli 2 metrisiä. Muutamat olivat jo romahtaneet omasta painosta.
Aivan veden rajassa jäävallit olivat onttoja joten piti olla tarkkana mihin menee. Syvyyttä oli heti yli puolimetriä ja hiihtomatkaa mantereelle 3 km, joten haasteita ei täältä kannata etsiä. Itse onnistuin katkaisemaan täällä sauvani joten katajikon läpi hiihto yhdellä sauvalla on tarpeeksi haastavaa. Hiihto matkalla långgrundiin kuului myös kevään ensimerkit. Harmaalokki kailotti jo lähes täydellä voimallaan. Kevät tulee.
Grytskäretin läntisin kolkka långgrund on ihanteellisin luontainen meristaiji paikka. Noin 10 m. korkeat rantakalliot takaavat mahtavan näkyvyyden merelle. Aavan meren sektori yltää lähes 180 asteeseen. Ulkomeri alkaa heti eikä edessä ole yhtään karikkoa tai luotoa, vain aavaa merta. Nyt täältä irtosi kiikareilla Isokoskelo parvi.
Kuvan oikeassa reunassa siintää yhdistyksen vanha lintuasema gåshällan. Tietenkin lisänsä paikan mystiikkaan lisää se ettei siellä ole staijattu, joten varmaa tietoa paikan erinomaisuudesta ei ole.
Grytskäretin lisäerikoisuus on vielä että saaressa on myös oikea järvi Norkfladan. Hevosenkengän muotoinen järvi on taatusti vesilintujen suosiossa.Nyt lintupuolella on hiljaista , mutta biotooppi on sellaista että kesällä metsikössä ja rantavesissä on taatusti elämää. Kun suurin osa saaresta kuuluu rantojen suojelualueeseen ei ole mökeistäkään suurta haittaa. Nykyisitä saaren käviöistä löytyi useita jälkiä hirvi, metsä-, ja valkohäntäkauris, orava, metsäjänis, minkki ja useita jyrsiöitä, sekä yksi mönkijä ja hiihtäjä. Hiihtäessä takaisin autolle mieleen juolahti erään kuvernöörin lause "I'll be back".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti